Ammatillisen koulutuksen reformi ja golfkentänhoidon tutkinnot

Suomi on sikäli onnekkaassa asemassa, että maassamme on tarjolla golfkentänhoidon ammatillista koulutusta golfkentänhoitajille ja golfkenttämestareille. Samaa ei voi sanoa kaikista Euroopan maista. Muutama vuosi sitten tehtiin kyselytutkimus, jossa Euroopan eri maiden golfkentänhoitaja yhdistyksiltä kysyttiin, onko heidän maassaan mahdollista opiskella golfkentänhoitoon ja rakentamiseen liittyviä asioita. Tulos yllätti jopa Euroopan golfkentänhoidon kattojärjestön FEGGA:n, sillä vain noin kymmenessä eurooppalaisessa maassa on mahdollista opiskella golfkentänhoitoon liittyviä asioita tutkintotavoitteisesti. Muissa maissa koulutus on joko yritysten tai yksityisten konsulttiluennoitsijoiden varassa. Moni näistä maista toivoi, että heillä olisi mahdollista saada laadukasta tutkintotavoitteista koulutusta golfkentänhoitajille ja varsinkin golfkenttämestareille.

Suomessa koko ammatillinen koulutus muuttui vuoden alusta nk reformin myötä. Suurimmat muutokset koskevat opiskelun arvottamista, opintojen henkilökohtaistamista, näyttö(tutkinto)järjestelmää ja työpaikalla tapahtuvaa oppimista. Kaikkiin kysymyksiin ei vielä ole vastausta, mutta reformin pääpiirteet ovat jo selvillä. Työnantajan näkökulmasta reformi ottaa huomioon entistä paremmin työelämän, työpaikan sekä opiskelijan toiveet ja tarpeet.

​Golfkentänhoidon ammatit ja tutkinnot

Suomessa on kaksi golfkentänhoitoon liittyvää ammatillista tutkintoa tällä hetkellä

• golfkentänhoitajan ammattitutkinto

• golfkenttämestarin erikoisammattitutkinto

Tutkinnoista valmistuu vuosittain henkilöitä golfkentän ylläpidon ja rakentamisen sekä golfkentänhoidon työnjohdollisiin tehtäviin. Tutkinnon suorittaneiden määrät eivät ole suuria, mutta kaikille on ollut töitä tarjolla. Golfkentät kyselevät koulutettua kentänhoidon työvoimaa ainakin omasta oppilaitoksestani melko säännöllisesti. Yhtä säännöllisesti olen joutunut vastaamaan kieltävästi, sillä tutkinnoissa opiskelevilla on jo työsuhde tai he ovat sopineet työpaikan kanssa työsuhteesta. Tarvetta koulutetulle työvoimalle tuntuu kentillä olevan vuosittain. Työvoiman tarpeeseen alalla vaikuttavat uudet kenttähankkeet, alan sesonkiluonteisuudesta johtuva työvoiman vaihtuvuus, eläköityminen, työvoiman liikkuvuus kenttien välillä sekä kentänhoidon alalla tapahtuvat muutokset.

Mikä muuttuu golfkentänhoidon tutkinnoissa?

Suomessa on tällä hetkellä kaksi oppilaitosta, joilla on koulutuksen järjestämisluvat golfkentänhoidon tutkinnoissa

• Hämeen ammatti-instituutti, Lepaa

• Kainuun ammattiopisto, Seppälä

Molemmat oppilaitokset järjestävät sekä golfkentänhoitajan ammattitutkinnon, että golfkenttämestarin erikoisammattitutkinnon koulutuksia ja näyttöjä.

Golfkentänhoitajan ammattitutkinnossa on 1.4.2017 alkaen 3 pakollista ja 1 valinnainen tutkinnon osa

Pakolliset tutkinnonosat: golfkentän nurmialueiden hoitaminen, golfkentän pelikunnosta huolehtiminen ja golfkentän rakentamiskohteessa työskenteleminen

Valinnaiset tutkinnon osat (valitaan yksi): golfkentän sadetus- ja kuivatusjärjestelmän ylläpitäminen, golfkentän koneiden ja laitteiden huoltaminen, tiiminvetäjänä toimiminen tai tutkinnon osa toisesta ammatti- tai erikoisammattitutkinnosta

Tiimin vetäjänä toimiminen on tarkoitettu henkilöille, jotka työskentelevät tai aikovat työskennellä apulaiskenttämestarin tai vastaavissa tehtävissä golfkentällä. Jos henkilöllä on jo aikaisemmin suoritettu golfkentänhoitajan ammattitutkinto, niin hän voi tulla suorittamaan pelkästään tämän osatutkintona.

Tutkinnon osa toisesta ammatti- tai erikoisammattitutkinnosta on valinnaisena osana siksi, että opiskelija voi halutessaan valita golfkentällä tarvittavaa osaamista esimerkiksi kiinteistönhuollosta tai vaikkapa talviliikuntapaikkojen hoidosta. Tällä tavalla tutkinnossa pyritään ottamaan huomioon golfkenttien erilaiset osaamisen tarpeet. Valinnaisen tutkinnon osan tiimoilta kannattaa käydä keskustelua työpaikalla opiskelijan ja työnantajan edustajan kesken.

Golfkenttämestarin erikoisammattitutkinnossa on 1.4.2017 alkaen 3 pakollista ja 1 valinnainen tutkinnon osa

Pakolliset tutkinnon osat: kentänhoidon suunnittelu ja seuranta, golfalan organisaation viestintä ja lähiesimiehenä toimiminen

Valinnaiset tutkinnon osat (valitaan 1): golfkentän peruskorjauksen ja lisärakentamisen johtaminen, viheralan työmaan valvojana toimiminen tai tutkinnon osa toisesta ammatti- tai erikoisammattitutkinnosta

Golfkenttämestarin erikoisammattitutkinto keskittyy enemmän esimiestaitoihin ja työnjohdon ja hallinnollisiin tehtäviin. Oletusarvona on ollut, että golfkenttämestari on tehnyt kentänhoidon töitä siinä laajuudessa, että pystyy laatimaan esimerkiksi hoitosuunnitelman kentän pelialueille. Tutkinnon tarkoituksena on syventää opiskelijoiden tietotaitoa suorittavalta tasolta esimiestehtäviin ja työnjohtoon. Mikäli henkilö on suorittanut golfkenttämestarin erikoisammattitutkinnon ennen viime vuotta, hänellä on mahdollisuus suorittaa tutkinnon osia uudistetuista ammatin perusteista esimerkiksi lähiesimiehenä toimiminen tai golfalan organisaation viestintä. Tämä mahdollistaa tietojen päivityksen ja syventämisen myös ammatissa toimiville golfkenttämestareille.

Mikä opiskelussa ja tukinnoissa muuttuu?

Opiskelijan näkökulmasta golfkentänhoidon tutkinnoissa on melko vähän muutoksia. Yksi suurimpia muutoksia koskee opintojen arvotusta eli opintopisteet/ opintoviikot muuttuvat osaamispisteiksi. Ammattitutkinnon laajuus on Opetushallituksen suosituksen mukaan 150 osp ja erikoisammattitutkinnossa 180 osp. Opiskelun aikana siis kerrytetään ammattitaitoa ja kerätään osaamispisteitä.

Tutkintotilaisuuksia ei ole ollut enää 2018 vuoden alusta alkaen. Tutkintotilaisuuden korvaa näyttö, joka tehdään tutkinnon osittain joko omalla työpaikalla tai vastaavissa olosuhteissa ja se arvioidaan kaksikantaisesti. Arvioijina ovat työpaikkaohjaaja tai alan ammattilainen sekä oppilaitoksen edustaja eli opettaja. Näyttöjen papereita ei enää toimiteta alan tutkintotoimikunnalle, koska ne lakkautetaan 1.8.2018 alkaen. Tutkintotodistuksen myöntää ja kirjoittaa oppilaitos. Näytön antajalla on edelleen oikeus tehdä oikaisuvaatimus, jos hän kokee, että arviointi ei ole ollut asianmukaista. Oikaisuvaatimus tehdään ensisijaisesti oppilaitokselle.

Työssäoppimisen termi muuttuu ja sen korvaa työpaikalla tapahtuva oppiminen. Asia ei sinänsä muutu, vaan opiskelijalla tulisi olla edelleen mahdollisuus tehdä golfkentällä monipuolisesti ylläpitoon ja rakentamiseen liittyviä työtehtäviä ja kerryttää näin osaamistaan suorittavasta työstä. Kokemuksesta tiedän, että osa kentistä on hoitanut työpaikoilla tapahtuvan opiskelun ohjaamista mallikkaasti. Osalla kentistä on ollut melko paljon haasteita tämän asian kanssa. Toivon, että työpaikat suhtautuisivat golfkentänhoidon tutkintojen opiskelijoihin asian vaatimalla vakavuudella. Tiedot ja taidot tarvitsevat harjaantumista käytännössä, jotta henkilölle voidaan myöntää tutkintotodistus opiskelun päätteeksi.

Työpaikalla tapahtuva oppiminen voi olla palkatonta tai palkallista. Nämä käytännön jaksot ovat pitkiä, sillä kaikki käsiparit tarvitaan hoitokaudella golfkenttien ylläpitoon ja rakentamiseen. Yleensä golfkentänhoitajat ja golfkenttämestarit opiskelevat työnsä ohessa, joten heillä on työsopimus ja palkallinen työsuhde.

Jos työpaikalla tapahtuva oppiminen on palkatonta, tehdään ennen ensimmäistä työpäivää koulutussopimus. Sen allekirjoittavat työnantajan ja oppilaitoksen edustaja. On erittäin tärkeää, että koulutussopimus on tehty ennen töiden aloittamista, koska koulutussopimus sisältää opiskelijan vakuutuksen.

​Mikäli opiskelijalla on työsuhde golfkenttään, niin työpaikalla tapahtuvan oppimisen ajaksi oppilaitos ja työnantaja solmivat oppisopimuksen. Oppisopimus muuttui reformin myötä ja uutta tietoa asiasta tulee vähän väliä. Oppisopimuksen solmimisen edellytyksenä on: vähintään 25 h viikossa työtä, palkallinen työsuhde golfkenttään ja tutkintotavoitteinen opiskelu.

Työpaikkaohjaajan rooli työpaikalla korostuu ja hänestä tulee avain henkilö opiskelijan työpaikalla tapahtuvan oppimisen ohjaamiseen. Työpaikka nimeää opiskelijalle työpaikkaohjaajan, joka on työpaikan yhteyshenkilö ja perehdyttää sekä ohjaaja opiskelijaa käytännön työtehtävissä. Maamme golfkentillä on varmasti paljon hyviä työpaikkaohjaajia, koska työssäoppimista on ohjattu kentillä vuosia. Uutena asiana työpaikkaohjaajille tuli nyt vuoden alusta arviointi velvoite. Toki arvioija voi olla myös toinen ammatissa työskentelevä henkilö esimerkiksi jääviyssäännön vuoksi, mutta näitä tapauksia tulee eteen harvoin. Golfkenttien kannattaa nyt miettiä sitä, kuka tai ketkä ovat kentän työpaikkaohjaajia golfkentänhoitajan ammattitutkinnon ja golfkenttämestarin erikoisammattitutkinnon opiskelijoille. Usein työpaikkaohjauksesta ja arvioinnista on kieltäydytty sen perusteella, että henkilö ei koe olevansa pätevä toimimaan kyseissä tehtävissä. Ja melkein yhtä usein käy niin, että alalla pitkään työskennellyt golfkentänhoitaja tai golfkenttämestari on pätevä toimimaan molemmissa, jos ohjaukseen ja arviointiin liittyviä asioita käydään yhdessä läpi tai niihin järjestetään kurssimuotoista koulutusta. Työpaikkaohjaukseen ja näyttöjen arviointiin on saatavana koulutusta ja perehdytystä työpaikkojen henkilöstölle ainakin omasta oppilaitoksestani.

Tässä hieman vanhoja termejä, jotka korvautuivat uusilla 1.1.2018 alkaen.

Miksi ammatillisen koulutuksen reformia tarvittiin?

Maailma ympärillämme muuttuu, työelämä muuttuu ja koulutuksen on muututtava mukana. Tietojen ja taitojen päivitys, erilaiset lakisääteiset luvat ja kortit sekä ammattiasioiden tiedon jäsentely saavat aikaan golfkentänhoidossa koulutuksen tarvetta. Maamme työelämällä ja eri aloilla on samoja haasteita kuin golfkentänhoidolla ja siksi tutkintojen perusteita on uudistettu vauhdilla. Uudistustyö ei ole rajoittunut kansallisella tasolla vain tutkintojen perusteisiin vaan työelämän tarpeet ovat panneet alulle koko ammattikoulutuksen uudistamisen eli reformin. Reformiin liittyvät lait ja asetukset astuivat voimaan 1.1.2018. Lisää aiheeseen liittyvää tietoa löytyy Opetushallituksen sivulta www.op.fi/reformituki

Työelämä ja siihen liittyvä osaaminen ovat muuttuneet viimeisen kymmen vuoden aikana merkittävästi, koska maailmalla tapahtuvat muutokset vaikuttavat yhä nopeammin myös ammattilaisten työnkuviin. Enää ei riitä, että on kerran suorittanut jonkin tutkinnon ja saanut työpaikan, vaan työelämässä tarvitaan nykyään erikoistumista, monitaitoisuutta, ajantasaisia tietoja ja taitoja ja esimerkiksi atk-taitoja yhä monipuolisemmin. EU on tuonut mukanaan termin Life Long Learning eli Elämän Ikäinen Oppinen ja termi on jokaisessa maamme ammatillisessa tutkinnossa joko yhtenä ammattitaitovaatimuksena tai se kirjoitettu niihin sisälle. Elämän ikäisen oppimisen taidoista ehkä tärkeimpiä golfkentänhoidossa ovat atk:hon ja digitalisaatioon liittyvät taidot, tiedon lähteet ja suodattaminen sekä oppimiseen liittyvät tekniikat.

Oppilaitoksen roolikin on pikkuhiljaa muuttunut absoluuttisen tiedon annostelusta enemmän tarvittavan tiedon hakemiseen, suodattamiseen ja käsittelyyn. Toki ammatillisessa oppilaitoksessa opiskellaan vielä tietoja ja taitoja ammattialoihin liittyen, mutta opetuksen menetelmät ovat ihan jotain muuta kuin 10 vuotta sitten. Itse käytän opetuksessa mm. Adobe Connec:a ja Skype:ä online yhteyden kautta verkko-opetukseen sekä Moodle alustaa, Facebookia ja vaikkapa Wilmaa tiedon välitykseen oppimisen ohjaamiseen. Sähköinen maailma on mahdollistanut opiskelijoiden osallistuminen esimerkiksi verkkoluennoilla vaikkapa Thaimaan nettikahvilasta tai he voivat katsoa nauhoitetun verkkoluennon Moodlesta silloin, kun heille sopii. Yksi asia ei kuitenkaan ole muuttunut eli se, että ammatillisia asioita oppii parhaiten tekemällä. Siksi työpaikalla tapahtuva oppiminen on iso osa niin golfkentänhoitajan ammattitutkintoa kuin golfkenttämestarin erikoisammattitutkintoakin. Työ tekijäänsä kiittää.

Lisätietoa

Tutkinnon perusteita löytyy https://eperusteet.opintopolku.fi

AmisReformi asiaa löytyy www.minedu/amisreformi tai http://www.oph.fi/reformintuki

Pirjo Hotti

opettaja

Kainuun ammattiopisto – liikelaitos

pirjo.hotti@kao.fi

044 797 0866