Kuinka Ryder Cup -kentälle tehdään kasvojenkohotus?

Kenttämestari Alejandro ”Alex” Reyesin työpaikka Le Golf National Ranskassa sai vuonna 2011 ilouutisen, kun se valittiin vuoden 2018 Ryder Cup -näyttämöksi. Pariisin lähellä sijaitsevalla kentällä ryhdyttiin suunnittelemaan perusparannusprojektia, jonka budjetiksi päätettiin 7,5 miljoonaa euroa. Paljolta kuulostava summa kuitenkin saatiin käytettyä lähes kokonaan.

Ison projektin isoja haasteita

Työt aloitettiin hyvissä ajoin, jotta kenttä saataisiin varmasti kuntoon ennen turnausta. Suurin haaste kentän kehittämistyössä oli se, että kentän piti olla koko projektin ajan moitteettomassa kunnossa French Openia varten. Tämä Euroopan kiertueeseen sen alusta asti kuulunut kilpailu on pelattu vuonna 1990 avatussa Le Golf Nationalissa vuodesta 1991 asti joka vuosi, paitsi 1999 (Golf du Medoc) ja 2001 (Golf Club de Lyon). French Open pelattiin sadannen kerran viime vuonna, jolloin parhaana suomalaisena pelasi Mikko Ilonen (25.) jääden voittaja Thongchai Jaideesta 13 lyöntiä.

Le Golf Nationalin Albatros-kentällä on ylläpidettävä French Openin laatutaso koko Ryder Cup -vuoden ympäri, mikä vaatii paljon kentältä ja henkilökunnalta, jota 45-reikäisessä, 139 hehtaarin kokoisessa Le Golf Nationalissa on kaikkiaan 54 henkilöä. Ryder Cupiin osallistuu joka päivä 60 000 katsojaa, mikä sekin rasittaa kenttää melkoisesti. Turnausta varten tarvitaan jokaiselta viheriöltä seitsemän reiänpaikkaa – joka päivälle kaksi ja harjoituspäivälle yksi. Ryder Cupia varten kentän design haluttiin muuttaa.

Kehitysprojektissa oli lukuisia haasteita. Alueelta ei saanut viedä mitään maa-ainesta pois, joten kaikki käytettiin johonkin muuhun, kuivatuksen piti toimia teholla 90 mm kolmessa tunnissa, kasteluvesi piti saada taloudellisemmaksi ja kaksi viheriötä piti uusia kokonaan. Omat haasteensa toivat myös mukana olleet yhdeksän eri yritystä ja yli 140 työntekijää, puhumattakaan golfseuran, Euroopan kiertueen ja Ryder Cupin kiinnostuksen kohteista huomioimisesta.

Kastelua ja kuivatusta

Yksi suurimmista tehdyistä töistä oli uuden kastelujärjestelmän asentaminen. Kuulostaa jo itsessään suurelta projektilta, mutta kaiken lisäksi se piti tehdä siten, että olemassa oleva järjestelmä oli pidettävä käyttökunnossa uuden valmistumiseen asti, jotta kentän kastelu voitiin varmistaa läpi koko urakan. Voi vain kuvitella sitä aivonystyröiden hieromisen määrää, kun uuden järjestelmän putkien asentamista vanhojen rinnalle on suunniteltu ja toteutettu ilman, että kumpikaan järjestelmä on häiriintynyt tai vahingoittunut ja kenttä on ollut pelattavissa samaan aikaan, ja vielä French Open -tasoisena.

Uutta sadetusjärjestelmää varten kentälle asennettiin 43 kilometriä sadetusputkea, 1550 sadetinta 20 metrin välein, yli sata pikaliitinventtiiliä ja kaivettiin seitsemän kilometriä ojia. Vanhassa sadetusjärjestelmässä oli yksi linja väylän keskellä, kun uudesta tehtiin neljälinjainen. Vanhan järjestelmän 60 prosentin tehokkuus pystyttiin korvaamaan uuden järjestelmän 90 prosentin tehokkuudella.

Samalla uusittiin myös kuivatusjärjestelmä, eli rakennettiin kaksi uutta sadevesivarastoa (lampea), joista pienempi on 7 500 kuution kokoinen ja isompi 12 000 kuution. Isompaa lampea varten piti tehdä muutoksia myös yhdeksänreikäiselle Oiselet-kentälle. Lampien törmät piti rakentaa tavallista tukevimmiksi, koska tuulisella alueella isojen lampien aallot voivat kasvaa niin vahvoiksi, että rantojen eroosio olisi liian nopeaa. Väylille rakennettiin seitsemän senttiä leveitä ja 20 senttiä syviä hiekkasalaojia metrin välein tukemaan varsinaista 10 metrin välein tehtyä salaojitusta. Salaojia tehtiin kaikkiaan yli 140 kilometriä. Jotta salaojat toimisivat parhaalla mahdollisella tavalla, pitää putket jännittää ennen soran laittamista molemmista päistä tiukaksi, jotta putki suoristuu eikä siihen jää mutkia.

Metrin välein tehtyjen hiekkasalaojien väliin ei mahtunut kokonaisella leikkurilla. Kuva Alejandro Reyesin luennosta 23.2.2017.

Le Golf Nationalin bunkkereihin asennettiin yhteensä 5 500 m2 Capillary Concrete -betonipohjaa, jonka tehtävänä on märällä säällä pitää hiekka kuivana ja kuivalla säällä kosteana kapillaari-ilmiötä hyödyntäen. Suomessakin on Capillary Concrete -bunkkereita tehty viime vuosina ainakin Hirsalaan. Lisäksi joidenkin bunkkereiden reunoille asennettiin kastelujärjestelmä pitämään hiekka riittävän kosteana kaikkein kuivimpienkin jaksojen yli.

Bunkkeriin asennettu Capillary Concrete -betonipohja ennen hiekan lisäämistä Hirsalan kymppireiällä. Kuvassa näkyy myös vanhan jalkapallokentän hiekkatekonurmi uusiokäytössä bunkkerin reunana.

Itse kenttään kohdistuneiden kehitystöiden lisäksi alueelle rakennettiin 2,5 metriä leveitä polkuja yhdeksän kilometrin verran ja kuusi kilometriä 3,5 metriä leveitä teitä, joiden kantavuuden pitää olla 40 tonnia. Päätösreiälle rakennetaan Ryder Cupia varten väliaikainen, kolmekerroksinen rakennelma 5 000 ihmiselle. Kukaan ranskalaisviranomaisten kanssa koskaan tekemisissä ollut ei varmaankaan haluaisi olla käymässä kyseistä paperisotaa lupahallinnon, rakennustarkastajien ja muiden viranomaisten kanssa. Valokuitukaapelia varten kenttäalueelle rakennettiin 45 kulkuaukkoa ja koko alueelle riittävän tehokas WiFi-verkko Ryder Cup -yleisöä ja toimittajia varten.

Yhdeksän kuukautta kestäneiden parannustöiden jälkeen kenttä saatiin avattua kokonaisuudessaan kaksi kuukautta ennen French Openia. Urakan aikana ei tapahtunut yhtään vakavaa onnettomuutta reilusti yli sadan työntekijän ryhmässä. Valtavien kunnostus-, kehitys- ja parannustöiden jälkeen budjetti onnistuttiin alittamaan 2,5 prosentilla. Kaikkien ojien kaivamisten, putkien asennusten ja muiden töiden jälkeenkin French Open pystyttiin pelaamaan hyvillä mielin ilman siirtosääntöä.

Kenttä saatiin täysin valmiiksi kaksi vuotta ennen Ryder Cupia. Kenttämestari Reyesin mukaan olisi ollut jopa parempi järjestää Ryder Cup mahdollisimman pian hyvin onnistuneen projektin jälkeen, koska ikinä ei voi tietää, mitä parissa vuodessa ehtii tapahtua. Urakasta selvittiin kunnialla ennen kaikkea kovan, motivoituneen ja sitoutuneen työvoiman ansiosta.

Vielä ennen Ryder Cupia on edessä kenttämestarin turhauttavin tehtävä: vapaaehtoiset. Mukaan valitaan 130 vapaaehtoista eikä hakijoista ole pulaa. Suurin osa valittavista on aiemmin French Openissa vapaaehtoisena työskennelleitä, jotka tuntevat kentän. Uusien, lyhytaikaisten työntekijöiden ohjaaminen on hankalaa viikonloppuna, joka on muutenkin lähes minuutilleen aikataulutettu. Ryder Cupia edeltävänä syksynä aikataulutusta ja hoitotoimenpiteiden oikea-aikaista ajoittamista harjoitellaan vielä käytännössä.

Remonttikohteita rei’ittäin

1. viheriö

3. viheriöbunkkeri

4. reikä kokonaisuudessaan

5. reikä kokonaisuudessaan

7. takatii

7. viheriöbunkkeri

8. karheikko

9. viheriöbunkkeri

11. reikä kokonaisuudessaan

12. bunkkerit ja karheikko

14. takatii