Please reload

Kolumni: Kuiva ja lämmin kevät

Mennyt toukokuu oli yksi nykyaikaisen mittaushistorian kuivimmista ja kuumimmista. Kastelumäärät ylittivät kevyesti viime vuotisen jo toukokuun aikana ja moni kenttä taisteleekin veden riittävyyden kanssa. Viime vuoden kylmän ja sateisen kesän aikana jäi varmasti kastelujärjestelmän huolto ja asetukset vähemmälle huomiolle ja tänä vuonna työpäivät ovat täyttyneet järjestelmän optimoinnilla.

 

Tämänkaltaiset säät herättävät varmasti ajatuksia kastelujärjestelmien riittämättömyydestä ja niiden mahdollisesta vanhentumisesta. Laadukkaammalla ja nykyaikaisella järjestelmällä veden määrää voitaisiin pienentää huomattavasti ja se saataisiin kohdennettua oikeisiin paikkoihin. Investointi kastelujärjestelmän päivittämiseen on kuitenkin suuri ja sen ajankohtaisuutta täytyy kunkin kentän miettiä tahoillaan. Näitä tämän kaltaisia vuosia ei kuitenkaan tule kuin yleensä kerran kymmeneen vuoteen. Tulevaisuudesta emme kuitenkaan ilmaston vaihteluiden myötä voi tietää?

 

Hyvänä esimerkkinä voimme käyttää kastelujärjestelmän nykyaikaistamisesta tämän vuoden Ryder Cup -kentän Le Golf Nationalin remonttia, jossa aiemman noin 150 sprinkelin sijaan kentälle asennettiin yli 1500 sadetuspäätä. Kasteltu alue tuplaantui. Veden kulutus on kuitenkin sadettimien määrästä huolimatta sama, kun vesi saadaan kohdennettua oikeisiin paikkoihin.

 

Veden oton rajoitukset ovat alueellisesti hyvinkin erilaisia. Suurin osa Suomen kentistä saa vettä nostaa rajattomasti, mutta osalla oikeus on rajoitettu ja jotkin kentät elävät taivaalta tulevalla tai vesijohtovedellä.

 

Miten tämä kaikki vaikuttaa pelaajien kokemukseen golfkentistä? Ainakin draivit rullaavat kuivana kesänä huomattavasti pidemmälle ja kenttien pelattavuus on loistava. Vaikuttaako kenttien rustiikkinen ulkonäkö pelaamisen nautintoon? Vai onko paremmin ’’pelaava’’ kenttä elämyksenä parempi?

 

Kentänhoidolle tämä on ollut opettavaista aikaa ja eri kenttien ammattilaiset ovat oppineet oman optimaalisen kastelumääränsä. Lämpimien säiden myötä kentänhoidon kuluja nostattavat kauden aikaistettu työrupeama ja esimerkiksi lannoitustarpeen ja kostutusaineiden käytön lisääntyminen.

 

Monille on varmasti tuottanut ongelmia myös kentälle ajan saatossa syntyneen kuidun kanssa taistelu; paksu kuitukerros viheriöillä, lyöntipaikoilla tai väylillä ei ota vettä vastaan oletetulla tavalla ja vaikka kastelujärjestelmä pumppaa vettä läpi vuorokauden, ei se päädy kasvualustaan asti, vaan sitoutuu kuituun ja haihtuu päivällä tuulen ja lämmön johdosta. Kuidun poistaminen vaatii taas aikaa ja rahallista panostusta.

 

 

Heikosta talvehtimisesta kärsineiden kenttien haasteena taas on ollut idättämisen vaikeus. Kovilla tuulilla ja lämmöillä pinta on vaikea pitää optimaalisessa kosteudessa läpi päivän, kun kiireinen pelikausi on jo käynnissä. Tästä johtuen pelaajia on jouduttu paikoin häiritsemään päiväkasteluilla.

 

Kuivuus aiheuttaa kentille myös pitkällä tähtäimellä hyötyjä. Kuivuutta paremmin kestävät monivuotiset heinälajit, kuten röllit ja nadat, selviävät paremmin, mikä mahdollistaa esimerkiksi kylänurmikan vähentymisen. Kentänhoito on joutunut myös olemaan huomattavasti edellisvuosia tarkempana kaikkien kentällä tehtävien toimenpiteiden ja muun muassa kentällä liikkumisen kanssa. Kuivuudesta kärsivien alueiden yli huolimattomasti liikuttaessa työkoneen jäljet näkyvät vielä pitkään.

 

Golffareille lämmin kevät on ollut otollinen ja odotukset hienojen pelikelien johdosta ovat korkealla kenttien kunnon suhteen. Suomessa näin kuivat ja lämpimät olosuhteet tähän aikaan vuodesta ovat harvinaista herkkua. Useita kenttiä tänä keväänä nähneinä ja niiden kuulumisia kuulleina voimme todeta, että pääpiirteittäin odotukset on kentillä täytetty ja Suomessa on nautittu hyväkuntoisista pelipinnoista.

 

 

Please reload

Copyright 2020 FGA ry

  • w-flickr
  • w-rss
  • w-vimeo
  • w-youtube