Please reload

Golfkentänhoidon tulevaisuuden haasteet

6.9.2018

Minkälaisia haasteita golfkentänhoidon tulevaisuuteen liittyy? Vuosi vuodelta lisääntyvät äärimmäiset sääilmiöt, kehittyvä teknologia, työvoimaan saatavuus ja vaatimukset ovat kaikki haasteita, joita tällä alalla kohdataan enenevässä määrin. Eurooppalaisen kentänhoidon ammattilaiset keskustelivat näistä haasteista ja niihin reagoimisesta globaalisti Bulgariassa helmikuussa 2018.

 

Lähivuosien haasteita

Irlannin golfkentänhoitajayhdistyksen GCSAI:n Damian McLaverty kertoi kuulumisia San Antonion kansainvälisestä huippukokouksesta talvelta 2018. Osallistujilla toteutettiin kysely, jonka tuloksena suurimmiksi uhiksi golfkentänhoitoalalla seuraavina vuosina koettiin ympäristöasiat (33 % vastaajista), työvoima (25 %), budjetti ja resurssit (17 %) ja golftoimiala yleisesti (15 %). Muita merkittäviä haasteita olivat ammatin arvostaminen ja lainsäädäntö.

 

Samassa kyselyssä paikallisille kentänhoitajayhdistyksille suurimmiksi haasteiksi osoittautuivat jäsenmäärän kasvu ja jäsenten pysyvyys (46 % vastaajista), resurssit ja taloudelliset asiat (28 %) sekä ympäristöasiat (10 %). Muita haasteita kansallisille kentänhoitoyhdistyksille tarjosivat yhteistyösuhteet ja kilpailu.

 

Viideksi suurimmaksi kentänhoitoyhdistysten menestymiseen vaikuttavaksi asiaksi listattiin alalla olevat yhteistyökumppanuusmahdollisuudet, kentänhoitajan ammattiosaamisen arvostaminen ja tarvittavan koulutuksen toteuttaminen, vapaaehtoisten tekijöiden löytäminen ja motivaatio tekemiseen, johtajana näkeminen golfalalla sekä jäsenmäärien kasvu ja jäsenten pysyvyys.

 

Kansainvälisen yhteistyön kautta saavutettaviin asioihin vaikuttavat eniten myönteisesti kentänhoidon ammatillinen tunnistaminen, tiedon ja osaamisen vaihtaminen ja jakaminen sekä ympäristöaloitteet.

 

McLaverty kertoi myös Irlannissa esillä olevista kentänhoidon teemoista, jotka ovat varmasti hyvin samankaltaisia kaikkialla. Näitä teemoja ovat huippukokouksen kyselyssäkin esille tulleet kentänhoidon ja kentänhoitajien yhdistyksen esittäminen ammatillisemmin, koulutuksen parantaminen alalla kansallisesti ja yhdistyksen näkökulmasta sekä sellaisten standardien luominen, joiden avulla pystytään paremmin hallitsemaan golfarien odotuksia golfkenttiä kohtaan.

 

Tekemällä yhteistyötä eri yhdistysten ja muiden sidosryhmien välillä voidaan saada aikaan muutos kentänhoitajan ammatin paremman tunnustuksen saavuttamiseksi, McLaverty pohti. Vielä pitää pohtia, ollaanko alalla avoimia työskentelemään yhdessä, halutaanko sitä? Onko ammatin ja yhdistysten tulevaisuuden kannalta ylipäätään varaa olla tekemättä yhteistyötä, vai voiko kansainvälinen yhteistyö tuoda lisäarvoa yksittäisille jäsenille ja yhdistyksille? Näitä teemoja olisi hyvä pohtia yhdistysten toimintaa suunniteltaessa.

 

Sveitsiläinen golfkenttä- ja maisema-arkkitehty David Bily osoitti pitkän aikavälin mittaustuloksilla selkeitä yhteyksiä hiilidioksidipäästöjen ja ilmaston lämpenemisen välillä. Mitä golfille tarkoittaa yleistyvät ääri-ilmiöt? Kentät voivat tulvia tai kuivua aiemmin ennakoitua pahemmin, jolloin vedenkäyttöä pitää vähentää ja kenttien kuivatusta tehostaa. Muuttuvat sääilmiöt vaikuttavat kaikkiin alan toimijoihin.

 

Golfkentänhoito ja robotiikka

Tanskan kentänhoitajien yhdistyksen edustaja Martin Nilssonin mukaan automatisoinnin ja robotisoinnin megatrendi näkyy jokaisella alalla. Tuotantoteollisuuden lisäksi automaatiota nähdään jo nyt tai ainakin lähitulevaisuudessa myös muun muassa talousalalla ja jopa lakiasioissa.

 

Tanskassa voi vuokrata takuulla suoria viivoja tekevän robottiväyläleikkurin noin 50000 eurolla vuodessa. Robottien avulla voidaan parantaa tuottavuutta, mutta roboteilla ei voida korvata ihmisiä. Tuottavuus on roboteille, mutta kädentaidot ihmisille.

 

Mitä kentänhoitajan ammatille tapahtuu, jos robotiikka tuodaan mukaan arkityöhön? Yhtenä mahdollisena skenaariona robotit voisivat hoitaa rutiininomaiset leikkuut ja ruiskutukset, jolloin tarvitaan vähemmän kokoaikaista ja osa-aikaista työvoimaa. Tämä johtaa vähentyneisiin uramahdollisuuksiin, minkä myötä kohdataan vähenevää ammattitaitoa koko alan laajuisesti. Lopulta joudutaan luopumaan kokonaan muodollisesta koulutuksesta. Kuka hyötyy, jos robotisoinnin lopputuloksena muodollinen koulutus päättyy? Ovatko golfarit tai golfyhtiöt hallituksineen tyytyväisempiä?

 

Tekniikan vaikutus kentänhoitoon

Alankomaiden golfkentänomistajien yhdistystä (eli paikallista ”SGK:ta”) edustanut Lodewijk Klootwijk totesi, että päästäkseen kehityksessä eteenpäin, pitää rohkeasti astua ulos omalta mukavuusalueelta – kuten yksipyöräisellä ajaessa täytyy liikkeelle lähteä nojaamalla eteenpäin tietämättä, mitä siitä seuraa.

 

Alankomaissa saaduista Pelaaja ensin -kyselyn tuloksista voidaan osoittaa, että esimerkiksi bunkkereilla on suurempi vaikutus pelaajien suositteluhalukkuuteen kuin väylillä ja viheriöillä – ja niin on myös kentänhoidosta tiedottamisella. Silti väyliin ja viheriöihin panostetaan yleisesti enemmän.

 

Mitä tekniikalla sitten voidaan tehdä? Esimerkiksi jatkuvasti yleistyvien lennokkien avulla voidaan kuvata kenttiä erilaisilla kameroilla, jotka voivat kerätä dataa kentillä käytetyistä aineista ja ruohonlaadusta. Klootwijkin mukaan Alankomaissa jo nyt 10-15 prosenttia kaikista golfkenttien leikkureista on robotteja.

 

Klootwijkin teesejä teknologian kanssa selviämiseen ovat mukaan lähteminen vastaan taistelemisen sijaan, tulevaisuuden kentänhoitajanörtin hyväksyminen, kehityksessä mukana pysyminen sekä sen hyväksyminen, että kentänhoidon ulkoistaminen on mahdollisuus. Alankomaissa jo yli puolet golfkenttien kentänhoidosta on ulkoistettua ja kentänhoitonsa ulkoistaneet kentät panostavat teknologiaan muita enemmän.

 

Keskustelu robotiikasta ja teknologiasta kävi konferenssiyleisön keskuudessa vilkkaana ja mielipiteitä ja kommentteja esitettiin vähän jokaiselta kannalta erimaalaisten osallistujien esittäessä huolensa kentänhoitoalan tulevaisuudesta. Teknologia vie alaa eteenpäin, mutta valitettavasti kehityksen kuskin paikalla on hitaammin reagoiva politiikka. Huolta herätti myös tulevaisuuden kentänhoitaja, jolta vaaditaan aivan uudenlaista tietoteknistä osaamista. Kuka maksaa tämän koulutuksen, jos nytkin on vaikeaa saada kentänhoitajien koulutuksia hyväksytetyiksi päättäjillä ja maksetuiksi? Kenellä on riittävää osaamista näiden ”nörttien” kouluttamiseen? Entä onko kentillä varaa maksaa korkeasti koulutetuille teknologia-ammattilaisille?

 

Suurta keskustelua herätti ristiriita kentänhoidon arvostamisen edistämisen ja teknologisen kehityksen välillä. Onko robotiikkaan siirtymisen motiivina halvemmat kustannukset vai parempi laatu? Otetaanko robotit ja teknologia kenttämestarin tueksi vai hänen tilalleen? Mitä tapahtuu työpaikoille ja golfkenttien laadulle, jos kehitystä viedään eteenpäin kustannustehokkuus etunenässä?

 

Teknologista kehitystä pelkääville muistutettiin, että samanlaista keskustelua on käyty vuosisatoja aina uuden kehitysaskeleen edessä, kuten hevosen vetämistä ruohonleikkureista moottorikäyttöisiin siirryttäessä. Kentänhoito ei ole pelkkää leikkureiden ajamista ja jos kehityksen myötä joiltain kentiltä katoaisi työpaikkoja, olisivat työpaikkansa säilyttävät keskimäärin nykyistä koulutetumpia ja taitavampia. Ylipäätään kehitykseltä ei voi välttyä, sitä voi vain kanavoida. Keskustelun lopuksi eurooppalaisten kentänhoitajayhdistysten kattojärjestön FEGGA:n viimeistä puheenjohtajapäiväänsä viettänyt tsekkiläinen Kamil Pecenka heitti pohdittavaksi ajatuksen, että ehkä muutaman vuoden päästä kemiallisten aineiden käyttö sallitaan vain roboteille, eivätkä ihmiset saa annostella vaarallisia aineita.

 

 

Please reload

Copyright 2019 FGA ry

  • w-flickr
  • w-rss
  • w-vimeo
  • w-youtube