Kentänhoidon haasteita eurooppalaisittain
Ilmastonmuutos, tiukentuvat säädökset ja resurssien rajallisuus muodostavat golfkentänhoitoon aivan uudenlaisia haasteita, joiden parissa ei ole ennen tarvinnut painia. Nyt katseet pitää kääntää tulevaisuuteen ja tehdä päätöksiä koko maapallon tulevaisuutta ajatellen. Eurooppalaiset kentänhoitajat keskustelivat aiheesta Roomassa helmikuussa 2019.
Alankomaiden kentänhoitajayhdistystä edustava Jannes Landkroon kertoi seminaarissa Roomassa alkuvuodesta 2019 kentänhoidon tilasta kotimaassaan. Edellisvuonna Alankomaissa satoi vettä syyskuusta asti ja sitä seurasi kuiva ja kuuma kevät. Tällaiset vaihtelevat ääriolosuhteet ovat vaikeuttaneet tasalaatuisten kenttien ylläpitoa. Jotkin kasvit ovat kuitenkin pärjänneet hyvin, nimittäin rikkaruohot, joihin vaihtelevat olosuhteet eivät vaikuta yhtä paljon kuin toivottuihin kasveihin.
Haastavan tilanteesta tekee erityisesti se, että vaihtelevissa olosuhteissa kasvi stressaantuu ja on alttiimpi taudeille. Ruohokasvin pitää kuitenkin pärjätä molemmissa ääriolosuhteissa, kuivassa ja märässä. Nata esimerkiksi pärjäisi hyvin märissä olosuhteissa, mutta kuumuus aiheuttaa tuhoja nata-alueille.
Rakentamista ja kastelua voidaan lähitulevaisuudessa joutua rajoittamaan Suomessakin.
Yhtenä apukeinona ääriolosuhteissa pärjäämiselle toimii pohjoismaisen kasvintutkimuskeskuksen Sterfin ohjeistusta noudattava säännöllinen lannoittaminen, jolla muun muassa estetään liikakasvua. Lannoitteiden ja muiden kemikaalien käyttö elelee Alankomaissa kuitenkin jatkoajalla. Viranomaiset halusivat kieltää kaikkien kemikaalien käytön jo aiemmin, mutta golfala pystyi keskustelujen kautta neuvottelemaan itselleen muutaman vuoden lisäaikaa, jotta kentänhoitajat ehtisivät oppia uusia tapoja vastata ympäristön haasteille.
Pelaajat ja omistajat vaativat aina vain parempikuntoisia kenttiä.
Vuonna 2020 hollantilaiskenttien täytyy pystyä osoittamaan, mitä on opittu, eli minkälaisiin toimiin ala ryhtyy kemikaalien käytön lopettamiseksi. Kentänhoitajat ovat keränneet dataa kemikaalien käytöstä ja alkaneet jakaa aktiivisesti parhaita käytäntöjä, joista muutkin ovat päässeet oppimaan. Esimerkkejä on etsitty myös muualta. Useimmin käsitellyistä aiheista on tuotettu infolehtisiä ja maahan on muodostettu Turfgrass University Research Foundation -nimeä kantava laitos, eli tuttavallisemmin ”TURF”.
Maassa on alettu myös aktiivisemmin mainostamaan GEO-sertifiointia (Golf Environment Organization). Maan 300 golfkentästä 75 on sertifioitu ja 46 seuraa GEO:n ilmaista OnCourse-ohjelmaa. Suomessa 131 golfkentästä 10 on sertifioitu (Aulanko, Hill Side, Hirsala, Karelia, Kartanogolf, Master, Nordcenter, Pielis-Golf, Sarfvik ja St. Laurence) ja 38 noudattaa OnCourse-ohjelmaa.
Yhteistyö ratkaisuna
GEO:n toiminnanjohtaja Jonathan Smith - joka vieraili myös golfin toimialapäivillä Seinäjoella viime marraskuussa - kommentoi Alankomaiden tilannetta ja herätti keskustelua aiheesta. Smith pitää suurena haasteena golfalalla kasvavien odotusten ja vaatimusten sekä kiristyvien säännösten ja vähentyvien resurssien välistä ristiriitaa. Ilmastonmuutos, resurssipula ja valtioiden sääntely vaikeuttavat kentänhoitoa samalla, kun pelaajat ja omistajat vaativat aina vain parempikuntoisia kenttiä.
Smithin mukaan haasteet ovat erilaisia eri puolella Eurooppaa, eikä niille löydy yhtä yhteistä ratkaisua. Esimerkiksi Välimeren alueella kastelua seurataan todella tarkasti ja myös Belgiassa on asetettu kellonaikarajoitukset kastelulle. Pohjoismaissa talvituhot vaativat omanlaisiaan toimenpiteitä ja Isossa-Britanniassa golfkentän rakentamiseen tarvittavaa hiekkaa on vaikea enää saada. Bulgariassa märkänä alkanut ja kuivuuteen päättynyt edellinen golfkausi oli haastava. Kenttien lisääntyneen kastelun myötä kastelumenotkin lisääntyivät 50 prosenttia.
Yhdellä kentällä toimiva ratkaisu voi toimia monella muullakin kentällä.
Yhtenä ratkaisuna kasaantuvien haasteiden ratkaisuun Smith ehdottaa osaamisen jakamista. Yksittäisten suurten tutkimusten tekeminen vie paljon aikaa, ja paljon nopeampaa olisi jakaa tietoa alan sisällä kentältä toiselle ja maasta toiseen entistä tehokkaammin. Yhdellä kentällä toimiva ratkaisu voi toimia monella muullakin kentällä, mutta tieto toimintatavoista kulkee vain aktiivisesti viestimällä.
Smith muistutti, että ympäristöhaasteet eivät ole katoamassa mihinkään. Sen sijaan haasteet kasvavat jatkuvasti. Yleisö osallistui keskusteluun huomauttamalla, että ihmiset ovat alkaneet ymmärtää, miten hauraista asioista on kyse ja siten kiinnittää enemmän huomiota ympäristöasioihin.
Kastelulaitteita ei enää voi laittaa ajattelemattomasti päälle, vaan kaikki suunnitellaan ja lasketaan aiempaa tarkemmin. Enää ei voida vain ajatella tätä hetkeä ja kuluvaa kautta, vaan katse pitää siirtää pitkälle tulevaisuuteen.
