Please reload

FEGGA-konferenssi ja kansainvälinen kokous 2020

 

 

 

 

 

Kirjoittaja on FGA:n hallituksen ja kansainvälisen toiminnan toimikunnan jäsen sekä yhdistyksen sihteeri.

 

FEGGA-konferenssi ja kansainvälinen kokous 2020

 

Tämän vuoden FEGGA:n konferenssi pidettiin Irlannin Galwayssa 17.2- 21.2. Tällä kertaa FGA:ta edustamassa paikan päällä olivat yhdistyksen puheenjohtaja, Hirsala Golfin kenttämestari, Janne Lehto sekä hallituksen jäsen Kasper Mäkelä. Suomesta kokoukseen osallistui myös Emmi Pietarila, joka kuuluu FEGGA:n hallitukseen.

 

 

Konferenssin ensimmäinen päivä 17.2. maanantai kului kokonaisuudessaan matkatessa paikanpäälle. Illalla kävimme kuitenkin yhteisellä illallisella paikallisessa pubissa.

 

Tiistain vietimme Galway Bay Golf Resortilla. Aamulla oli tarkoitus pelata yhdeksän reikää, mutta kuten muutkin alueen kentät, myös Galway Bay pysyi suljettuna koko päivän Dennis-myrskyn takia. Pääsimme kuitenkin pyörähtämään kentällä kenttämestari Damien Colemanin johdolla. Kenttäkävelyn aikana kuulimme paikallisesta kentänhoidosta ja muun muassa tulevista investoinneista.

 

 

Tämän jälkeen vuorossa oli konferenssin ensimmäinen virallinen osuus, jossa käytiin läpi edellisen kansainvälisen kokouksen aikaansaannoksia ja jatkettiin niistä keskustelua. Kentänhoidon ammattimaisesta koulutuksesta ja kehityksestä kertoi Scott Reeves, BIGGA:n hallituksen jäsen. Joel Nunes, FEGGA:n varapuheenjohtaja, puhui paikallisten kentänhoito-yhdistysten kehittämisestä ja jäsenien hankkimisesta sekä säilyttämisestä. Viimeisenä golfkentänhoidon ammatin promoamisesta ja esille tuomisesta kertoi Rhett Evans, GCSAA:n toimitusjohtaja.

 

Näiden kolmen lyhyen presentaation jälkeen jakauduimme kolmeen pienempään ryhmään, joissa edellä mainittujen puhujien johdolla keskustelimme ja pyrimme keksimään keinoja näiden asioiden kehittämiseksi paikallisella tasolla.

 

Lopuksi kävimme vielä läpi pienryhmäkeskustelujen pohjalta tehtyjä päätelmiä. Hyvinä ehdotuksina mainittiin esimerkiksi ”Kiitä kenttämestaria -päivä”, joka on toiminut hyvin alan esille tuomisessa Yhdysvalloissa. Tärkeänä pidettiin myös nuorten kannustamista opiskelemaan alaa. Myös paikallisten yhdistysten tarjoamaa ja järjestämää monipuolista koulutusta painotettiin keinona tarjota hyötyä ja etua jäsenyydestä.

 

Päivän päätteeksi hotellilla järjestetyssä illallisella kuulimme lyhyesti Irlannin Golfliiton kuulumisia puheenjohtaja, Iggy O Muircheartaighilta.

 

Keskiviikon konferenssi pidettiin hotellin tiloissa. Päivän aiheena oli ympäristö ja vastuullinen kentänhoito. Päivän avasi FEGGA:n hallituksen jäsen Koert Donkers.

 

Ensimmäinen varsinainen esitys kuultiin Barenbrugin Olof Bossilta, joka kertoi Barenbrugin ponnisteluista uusien erityisesti ääriolosuhteisiin sopivien heinälajien jalostamisessa. Tärkeimpinä asioina jalostuksessa on keskitytty kuivuuden, liiallisen kosteuden ja kovan kulutuksen aiheuttamiin stressitekijöihin sekä niiden sietämiseen. Olof esitteli myös lyhyesti uuden tänä vuonna markkinoille tulleen englanninraiheinälajikkeen, joka on erittäin nopea itämään ja hyvä muun muassa pitämään kylänurmikan poissa.

 

Seuraavaksi kuulimme kuinka orgaaninen lannoittaminen edistää ympäristöystävällistä ja kestävää kentänhoitoa. Puhujana oli Sustånen edustaja Russel Riley. Russel toi esille monia orgaanisen lannoittamisen hyötyjä, joita ovat esimerkiksi orgaanisen materiaalin eli kuidun sekä erinäisten kasvualustatoksiinien hajotusominaisuudet, stressinsietokyvyn parantaminen sekä orgaanisten lannoitteiden sisällön monipuolisuus. Lannoitteet ovat usein paljon muutakin kuin vain typpeä, fosforia ja kaliumia. Hyötysienet, kuten monet Bacillus- sienet, löytyvät usein orgaanisista lannoitteista. Tärkeä huomio esityksessä oli myös se, että toisin kuin usein luullaan, orgaaninen lannoittaminen ei lisää kuidun määrää kasvualustassa, päinvastoin. Se usein hajottaa kuitua ja tämän takia mahdollisesti vähentää kuidun määrää.

 

Tämän jälkeen vuoron sai Aquatrolsin Michael Fance, joka puhui myös erittäin tärkeästä ja meille suomalaisille ajankohtaisesta aiheesta, kokonaisvaltaisesta kosteuden hallinnasta. Fance toi esille kasvualustan kokonaisvaltaisen kosteuden ylläpidon tärkeyden. Hänen näkemyksensä mukaan usein keskitytään liian pieneen ja usein täysin väärään osaan kasvualustassa kosteuden osalta. Moni mittaa kosteutta vain yhdestä syvyydestä ja toteuttaa kastelua sen mukaan. Tämä syvyys on usein se, johon kunkin kosteusmittarin anturit ylettyvät. Usein tämän syvyyden kosteuden merkitys heinän hyvinvoinnille saattaa olla melko merkityksetön. Tärkeämpää olisi tarkkailla kosteutta useammasta syvyydestä ja ensisijaisesti siitä syvyydestä, missä juuristo on. Kosteuden laajempi tarkkailu kertoo tarkemmin, missä kosteus sijaitsee kasvualustassa, ja se auttaa ymmärtämään, kuinka kosteus ja vesi käyttäytyvät.

 

Seuraavaksi puheenvuoron sai Irlannin kansallisen luonnon monimuotoisuusinstituutin tohtori, Dr. Úna Fitzpatrick. Biodiversiteetin eli luonnon monimuotoisuuden katoaminen on tällä hetkellä suuri ongelma ympäri maailmaa. Tämän ongelman ratkominen on erittäin monimutkaista ja hankalaa varsinkin, kun asian tutkimista helpottavien pölyttäjien määrä laskee jatkuvasti. Pölyttäjien merkitys monimuotoisuudelle on muutenkin erittäin suuri. Esimerkiksi suuri osa elintarviketuotannosta on riippuvaista pölyttäjistä, etenkin mehiläisistä, jotka ovat alttiita muutoksille. Luomalla hyviä elinolosuhteita pölyttäjille voimme helposti vaikuttaa luonnon monimuotoisuuden ylläpitämiseen ja sen kasvattamiseen. Irlannissa ongelmaa ratkotaan muun muassa vapaaehtoisella ”Make Ireland Pollinator Friendly” -hankkeella. Paikallinen kentänhoidon yhdistys GCSAI on ollut hankkeessa mukana kannustamassa golfkenttiä luomaan pölyttäjäystävällisiä alueita golfkentille sekä tuottamalla oppaan pölyttäjien suosimiseksi golfkentillä.

 

Päivän viimeisestä presentaatiosta vastasi monelle suomalaisellekin tuttu skotti, Jonathan Smith GEO Foundationista. Jonathan kertoi lyhyesti GEO:n tuoreimmat kuulumiset ja esitteli muutamaa uutta ominaisuutta OnCourse:ssa. OnCourse:n avulla on nykyisin mahdollista laskea oman kentän hiilijalanjälki. Kyseinen työkalu on kuitenkin vielä kehitysvaiheessa. Presentaatiossa myös esiteltiin GEO:n uusi ”Sustainability Champions” -projekti, jonka tarkoituksen on tuoda esille ja antaa tunnustusta alalla toimiville henkilöille, jotka tekevät paljon kestävän kehityksen ja ympäristöystävällisyyden eteen.

 

Lopuksi päivän aloittanut Koert Donkers summasi vielä päivän yhteen sekä esitteli FEGGA:n viime vuotisen ympäristökyselyn tuloksia. Kysely oli erittäin antoisa, ja siinä kävi ilmi muun muassa se, että 95% kyselyyn vastanneista kentistä pitää ympäristöasioita erittäin tärkeinä kentänhoidossa sekä koko golfalalla.

 

Keskiviikkoilta kului illallisella, jossa pääsimme verkostoitumaan muiden maiden toimijoiden ja FEGGA:n yhteistyökumppaneiden kanssa.

 

Torstaina siirryimme aamulla tiistaina tutuksi tulleelle Galway Bay Golf Resortille, jossa järjestettiin konferenssin viimeinen varsinainen päivä.

 

Konferenssin viimeisen päivän ensimmäisessä osiossa kuultiin R&A:n ”Golf Course 2030” -hankkeesta R&A:n kestävän kehityksen johtajalta Steve Isaacilta. Tällä hetkellä R&A keskittyy avustamaan muita alan toimijoita luomaan kestävän kehityksen suunnitelmia paikallisella tasolla ympäri Eurooppaa. Tavoitteena on kehittää kattavia suunnitelmia niin koulutukseen, kommunikaatioon kuin tutkimukseenkin. Näitä suunnitelmia ohjaa kestävä kehitys ja golfalan eteenpäin vieminen.

 

Seuraava osio keskittyi STERF:in ja STRI:n kaltaisten urheilunurmikoihin erikoistuneiden tutkimustahojen tuottaman arvokkaan tutkimustiedon hyödyntämiseen ja tutkimustyön kehittämiseen. Osion aloitti NIBIO:n tutkija Karin Juul Hesselsøe kertomalla tällä hetkellä meneillään olevista tutkimuksista ja tulevista alan tutkimuksen painopisteistä. Tällä hetkellä Pohjois-Euroopassa tutkitaan kattavasti esimerkiksi talvituhojen ehkäisyä ja niistä toipumista. Isossa-Britanniassa tutkimus keskittyy tällä hetkellä kestävään resurssien käyttöön muun muassa kasteluveden ja dressaushiekan osalta. Dressaushiekan saatavuudesta on muodostumassa ongelma seuraavan 50 vuoden aikana. Etelä-Euroopassa tutkimus sen sijaan keskittyy lämpimän vyöhykkeen heinälajien kuten bermudan tutkimiseen. Euroopassa myös tällä hetkellä keskitytään paljon IPM:n (integrated pest management) kehittämiseen ja tutkimiseen sekä huolestuttavasti Euroopassakin leviävän Dollarspot- kasvitaudin torjuntaan ja ehkäisemiseen.

 

Session loppupuolella FEGGA:n hallituksen jäsen, tanskalainen Martin Nilsson, avasi keskustelun Euroopan laajuisesta yhteisestä tutkimusorganisaation perustamisesta. Tämä idea herätti paljon mielenkiintoista keskustelua ja sai osakseen myös paljon kannatusta. Tuleva vuosi näyttää, eteneekö tämä hanke.

 

Tämän vuoden konferenssin viimeisen osion aikana kuulimme aluksi Royal Portrushin vaiheista 2019 Open Championship areenaksi. Esityksen piti Royal Portrushin kenttämestari Graham Beatt. Kenttä koki kilpailua varten melko kattavan ja aikaa vieneen remontin sekä kasvojen kohotuksen, jonka taustalla hääri suomalaisillekin kentille remontteja piirtänyt golfkenttäarkkitehti Martin Ebert.

 

Tämän vuoden konferenssin päätti ”Women in Golf” -sessio, jonka aikana kuulimme kolmen naisen urapolusta golfalalla. Ensimmäisenä vuoron sai R&A:n Jackie Davidson, joka on isossa roolissa kehittämässä naisten asemaa golfissa. Seuraavaksi kuulimme Irlannin golfliiton edustajan Ann Mc Cormackin haasteellisesta urapolusta. Nykyään hän on suuressa roolissa edistämässä naisten golfia Irlannissa sekä tekee paljon töitä Irlannin naisten ja miesten golfliittojen yhdistämiseksi. Tämä tulee todennäköisesti tapahtumaan vuoden 2021 aikana. Viimeisenä kuulimme kaksi inspiroivaa tarinaa kahdesta naisesta, Marion Kloppista ja Siobhain Shivcusackista, jotka ovat monimuotoisten urapolkujensa myötä päätyneet alan huipulle. He hoitavat yhtä maailman upeimmista golfkentistä, vuoden 2026 Ryder Cup -kenttää, Irlannin Adare Manor Golf Clubia.

 

 

Tärkeät kolme poimintaa viikon annista:

 

1.Kattavan ja laadukkaan koulutuksen tarjoaminen ja järjestäminen yhdistyksen toimesta. Yhdistyksen yksi tärkeimmistä tehtävistä Suomen kaltaisessa maassa, jossa toimiala on verrattain pieni ja kouluttautumismahdollisuudet rajattuja, tulisi olla jäsenistön ja alan toimijoiden kouluttaminen sekä uusien tietojen sekä oppien jakaminen ja saattaminen toimialan käyttöön

 

2. Tietoa kentänhoidosta ja kentänhoidon ammattimahdollisuuksista pitäisi kertoa alan toimijoille ja golfin harrastajille enemmän. Harva golfin harrastajakaan tietää mitä kentänhoitajat tai kenttämestarit töissään tekevät. ”Kiitä Kenttämestaria” -päivä voisi olla tähän oiva keino. Tällöin valittaisiin yksi tietty päivä kauden aikana ja koetettaisiin saada mahdollisimman monta kenttää ja kenttämestaria mukaan. Sosiaalista mediaa pitäisi myös hyödyntää enemmän. Se on kuitenkin yksi parhaista alustoista tuoda tietoisuutta kentänhoidosta suuren yleisön tietoisuuteen.

 

3. Koko toimialan ja golfin tulevaisuuden kannalta olisi erittäin tärkeää, että mahdollisimman moni kenttä lähtisi mukaan esim GEO:n OnCourse -ohjelmaan ja tavoittelemaan GEO-sertifiointia. Tällä saisimme erittäin pienellä vaivalla ja olemattomalla kustannuksella paljon hyvää mainosta aikaan toimialalle. OnCoursen käyttö antaa myös kentälle paljon hyviä työkaluja ja keinoja kentänhoidon kehittämiseen sekä kenttähenkilökunnan työn selkeyttämiseen.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

    Please reload

    John%20Deere1_edited

    Hankkija-neliologo

    GROWO_logo_neliö

    Geo_edited

    FGA logo iso

    Copyright 2020 FGA ry

    • w-flickr
    • w-rss
    • w-vimeo
    • w-youtube