JÄTTIKATSAUS: Kasvavat kustannukset kentänhoitobudjettien riesana
Teksti ja kuvat: Esa Hukkanen
Haastattelut: Janne Lehto
Hinnat nousevat jatkuvasti, mutta asiakas ei saa mitään lisähyötyä maksamastaan korkeammasta hinnasta. Samalla kentänhoitoon annettu budjetti pysyy parhaassakin tapauksessa ennallaan – ja pelaajat odottavat aina vain korkeampaa laatua. Kenttien pitää olla jatkuvasti huippukunnossa ja budjetista saisi mielellään jäädä vähän yli. FGA kysyi tavarantoimittajilta ja maahantuojilta kohonneista hinnoista. Osa kommenteista julkaistaan nimettöminä.
Kaikki hinnat nousevat
Raaka-aineiden saatavuus, energian ja polttoaineen hinta, kasvanut kysyntä, alas ajettu tuotanto, kuljetuskustannukset… Toimitusketjun jokainen lenkki kamppailee kohonneiden kustannusten kanssa.
Kenttämestarin on helppo huutaa naamansa punaiseksi maahantuojan edustajan esitellessä aina vain korkeampia hintoja. Saman viestin on kuitenkin maahantuoja välittänyt vähintään yhtä punaisella naamalla kansainväliselle tavarantoimittajalle, joka on edelleen tehnyt saman tuotantolaitokselle. Sieltä viesti on mennyt komponenttien valmistajille… Ja sitä rataa.
Vaikka jokainen toimitusketjun yksittäinen osatekijä pienentäisi omaa katettaan ja siirtäisi mahdollisimman vähän nousseista kuluista seuraavalle portaalle, ovat pienet korotukset kasautuneet merkittäväksi summaksi ehdittyään loppuasiakkaan laskun viimeiselle riville.
Bernerin Saila Innanen muistuttaa kuitenkin hintakeskustelun keskellä, että markkinoilla on tapana heilahdella säännöllisesti. Heilahteluja vakauttamassa on erilaisia talouden elvytyskeinoja ja etenkin tahtotila markkinoiden normalisoimiseksi, joten niiden kesto on rajallinen. Silti on Innasen mukaan odotettavissa, että jonkinlainen poikkeustila yltää pitkälle ensi vuoteen.
Tehdastuotannossa vaihtelua
Hintojen nousu ja varsinkin nousupaine ei ole mikään uusi asia, mutta koronan myötä paine tuntuu lisääntyneen. Muilla toimialoilla jotkin valmistajat ja toimittajat esimerkiksi Kauko-Idässä ovat jopa nostaneet hintoja koronan varjolla, vaikka sille ei olisi varsinaista tarvetta.
John Deereä maahantuovalla Wihurilla työskentelevä Teemu Häkkinen avaa hieman, miten toisella puolella maapalloa sijaitsevassa komponenttitehtaassa tehtävät päätökset vaikuttavat suomalaisen golfkentän hoitamiseen.
”Koronan alkaessa ennustettiin, että myynti laskee John Deerellä maailmanlaajuisesti ja sama viesti välitettiin myös alihankkijoille ja siitä eteenpäin. Alihankkijat varautuivat ja valmistivat paljon normaalia vähemmän tuotteita yhdessä John Deeren kanssa. Ennuste meni pieleen, koska kysyntä ja myynti ylittivät odotukset”, Häkkinen tiivistää.
Normaaleihin toimitusaikoihin paluu on odotettavissa vasta ensi vuoden lopulla.
Samalla koronan riehuessa pahimmillaan myös useat komponenttivalmistajat ja tehtaat olivat kiinni tai pyörivät aliteholla. Tehtaiden tuotanto saatiin kutistettua minimiin hyvinkin nopealla vauhdilla ja työntekijät osa-aikaistettua, lomautettua tai irtisanottua.
”Viime vuoden kesällä yritettiin palauttaa tuotantoa normaaliksi mutta se olikin vaikeampaa kuin äkkihidastus”, Häkkinen pohtii tuotannon haasteista.
Epävakaus vaikeuttaa ennustamista
Muun muassa Baronessia maahantuovan Hankkijan Kari Kahilainen muistuttaa, että parhaillaan nähtävät suuret vaihtelut kustannuksissa vaikeuttavat myös ennustettavuutta ja varautumista tulevaan.
Globaaleilla markkinoilla yksittäiset ongelmat voivat kertautua ja ennen näkymättömissä olleet asiat loikata ongelmien keskiöön.
”Merikontit ovat olleet väärissä paikoissa ja niistä on ollut myös niukkuutta. Merikonttien rahtihinnat ovat nousseet poikkeuksellisen paljon”, kertoo Häkkinen tavaran liikutteluun liittyvistä haasteista.
Lähitulevaisuudesta on vaikea sanoa, miten asiat kehittyvät. Vaikka John Deeren tuotanto on taas täydessä vauhdissa, on normaaleihin toimitusaikoihin paluu odotettavissa vasta ensi vuoden lopulla. Häkkinen toivoo hintojen nousun pysähtyvän, vaikka takeita sille on mahdotonta antaa.
”Jos maailman epävakaus vielä jatkuu ja markkinoita ei saada pian normalisoitua, hinnan korotuksia on kaikilla taas edessä. Sen tiedän, että John Deere tekee kaikkensa tilanteen palauttamiseksi, jotta toimituksissa voidaan taas palvella asiakkaita muutaman viikon toimitusajoilla. Eikä niitä hintoja kyllä pienin perustein nosteta”, Häkkinen lohduttaa.
Syy ei ole vain koronassa
Hintojen noususta ei ole syyttäminen kuitenkaan pelkkää koronapandemiaa, vaikka se tällä hetkellä näyttäytyykin suurena vaikuttimena.
”Tehtaiden hinnat ovat muuttuvien raaka-aine- ja työvoimakustannuksien vuoksi nousseet vuosittain keskimäärin neljä prosenttia ja joissain tapauksissa jopa enemmänkin. Tämä tarkoittaa esimerkiksi viiden vuoden ajanjaksolla yli 20 prosenttia korotuksia tuoteryhmistä riippuen”, kuvaa hintojen nousua Hankkijan Kahilainen.
Tuotteissa, jotka perustuvat raakaöljyn hintaan, muutokset ovat voineet olla suurempia ja vaihtelevampia. Samalla rahtihinnat ovat nousseet ja komponenttien saatavuus vaikeutunut. Haasteet näkyvät kohonneina hintoina jokaisessa toimitusketjun vaiheessa ja lopulta myös hankintoja pohtivan kenttämestarin budjetista alkaa liikkumavara loppua.
Lannoitteiden hinnat voivat nousta jopa yli 30 prosenttia
Bernerin Janne Pulkkinen selkiyttää, mitä on taustalla, kun kesästä asti on nähty lannoitteiden hinnoissa nousuja – ja miksi asiakkaan on varauduttava jopa 15–30 prosentin tai korkeampiinkin hinnannousuihin.
”Hintojen nousun taustalla on paljon syitä ja vaikutukset riippuvat lannoitteen raaka-aineista”, Pulkkinen tiivistää ennen siirtymistä yksityiskohtiin.
”Typen hinta määräytyy hyvin pitkälle maakaasun hinnan mukaan ja hintataso on tällä hetkellä hyvin korkea. Hintoja nostaa myös korkea globaali kysyntä, joka johtuu korkeista viljan hinnoista, kasvaneesta viljelyalasta ja panostuksesta lannoitukseen. Edelliset tekijät vaikuttavat myös fosforin ja kaliumin hintoihin. Tällä hetkellä kaliumin ja magnesiumin saatavuus on huono.”
Golfkentillä käytettävissä lannoitteissa hinnat eivät ole nousseet yhtä paljon kuin maataloudessa. Syykin on ymmärrettävä.
”Golfkentillä käytettävät lannoitteet ovat erikoislannoitteita, joissa valmistuksen osuus on merkittävä”, Pulkkinen selventää.
Mitä suurempi osuus hinnasta koostuu jostain muusta kuin raaka-aineista, sitä pienempi vaikutus raaka-aineiden hinnannousulla on.
Pulkkinen kertoo, että kasvinsuojeluaineiden ja muiden erikoistuotteiden tilanne on vakaampi kuin esimerkiksi lannoitteiden tai siementen osalta. Kuitenkin pakkausten, raaka-aineiden, valmistuksen ja kuljetuksen kasvaneet kustannukset vaikuttavat kasvinsuojeluaineisiin, joten niissäkin on nähtävissä pientä hintojen nousua.
Kuka tilanteesta kärsii?
Eräs nimettömänä pysyttelevä ammattilainen huomauttaa, että maahantuojat ovat viimeisen vuosikymmenen aikana pienentäneet omaa katettaan, vaikka asiakas on myös nähnyt nousua hinnoissa. Tehtaiden nostaessa hintojaan vuosien varrella ei kustannuksia ole siirretty kokonaan asiakkaan niskoille, vaan maahantuoja väliportaana on pienentänyt omaa katettaan.
”Nyt edessä olisi jopa kymmenen prosentin korotuspaine”, hän toteaa lisäten, ettei sellaista nostoa ole kuitenkaan tarkoitus tehdä myyntihintoihin.
Vaikkei suoraan hintoihin tulekaan nousua, tämä katteen pieneneminen voi näkyä asiakkaalla siinä, ettei konemyynnin ympärillä ole enää totuttuun tapaan ”ekstraa”. Maahantuojien omat tapahtumat tai esittelykoneiden lainaamiset voivat olla vaarassa, jos viivan alle on jäämässä aiempaa vähemmän positiivista tulosta. Tämä koskee todennäköisesti koko toimialaa koneista ja työkaluista lannoitteisiin ja siemenistä kasvinsuojeluaineisiin.
Lopulta myös hankintoja pohtivan kenttämestarin budjetista alkaa liikkumavara loppua.
Sama katteesta tinkiminen, johon maahantuojat ovat joutuneet, on mahdollisesti todellisuutta myös muissa toimitusketjun kohdissa, kuten tehtaalla. Tehtaiden katteiden pieneneminen voi johtaa siihen, että myös maahantuojille aiemmin tarjotut ”ekstrat” vähenevät, mikä entisestään vaikeuttaa maahantuojien joustoa omille asiakkailleen.
Kysyntäpiikit, tulvailmiöt, greenfee-hinnat…
Wihurin Häkkinen tiivistää ongelman: ”Yleisesti voidaan sanoa, että erilaiset rajoitukset, markkinoiden avautuminen, USA:n kotimaan markkinat, valmistajan ja alihankkijan henkilökunnan määrä, komponenttipula, materiaalien kasvaneet kustannukset ja merikonttipula yhdessä ovat nostaneet tuotteiden hintoja ja toimitusaikoja.”
Samalla kotitaloudet Yhdysvalloissa ovat onnistuneet kasvattamaan säästöjään korona-aikana. Kasvaneen ostovoiman myötä kysyntäkin on lisääntynyt, eikä vientiin riitä tavaraa entiseen malliin.
Bernerin Pulkkisen mukaan kotitalouksissa pullistuneet lompakot sekä kotona ja mökillä vietetty aika näkyy myös siementen kysynnän kasvuna. Samalla sadot ovat viime vuosina olleet heikkoja, mikä yhdessä kasvaneen kysynnän kanssa voi johtaa siihen, ettei kaikkia siemenlaatuja ole saatavilla.
”Myös nurmikonsiemenissä on syytä varautua siihen, että hinnat nousevat myös tulevalle kaudelle”, Pulkkinen huomauttaa.
Sitten on tekijöitä, joihin ei mitenkään voida vaikuttaa härmäläisen huoltohallin toimistojakkaralta. Wihurin Häkkinen kertoo, kuinka yhtenä maailman merkittävämpänä komponenttivalmistajana tunnetussa Taiwanissa poikkeuksellinen kuivuus on vaikeuttanut tuotantoa. Sirujen valmistamiseen tarvitaan runsaasti vettä, ja jos sitä on vain vähän saatavilla, sen käyttöä joudutaan ohjaamaan säännöstelyllä.
Eräs artikkelia varten haastatelluista ammattilaisista muistuttaa, ettei kentänhoito ole muusta maailmasta tai edes golfliiketoiminnasta erillinen saareke. Greenfeetä myytiin syksyllä jopa kymmenen euron hintaan, vaikka kentät ovat täynnä ja toimiala elää kovaa menestyskautta. Kenttien täyttäminen alihintaan rasittaa kenttää ja tekee sen kunnossapidosta vaikeampaa (lue: kalliimpaa), kun kuluneita alueita pitää paikata useammin.
Ei pelkkää pahaa
Liikunta- ja hyvinvointialalla, johon golfkin lukeutuu, korona on tuonut mukanaan jotain hyvääkin. Scheteligin Sami Kajeniemi muistuttaa, että korona on saanut ihmiset panostamaan hyvinvointiinsa ja vapaa-aikaan, mikä on tuonut myös golfkentille lisää pelaajia. Puutarhat ja ulkoliikunta ovat pärjänneet muuttuvissa tilanteissa hyvin.
Ongelmien pohtimisen sijaan Kajeniemi kääntääkin katseensa ratkaisuihin ja muistuttaa ennakoinnin ja suunnittelun tärkeydestä. Hänen mukaansa oikein toimivilla tuotteilla vältytään turhilta kustannuksilta.
”Vallitsevassa tilanteessa olisi tärkeää valita mahdollisimman kustannustehokkaat kentänhoitotuotteet, joita käyttämällä varmistetaan kentän korkealaatuinen pelattavuus”, Kajeniemi tiivistää ajatuksensa.
Asiakaspalvelun rooli
Toroa maahantuovan Hakon Petri Aaltonen huomauttaa, että eri tilanteisiin ja tarpeisiin löytyy erilaisia ratkaisuja.
”Usein asiakkaan pyytämän konemallin sijasta päädytäänkin edullisempaan konemalliin”, Aaltonen kuvaa asiakkaan tarpeisiin keskittymisen hyötyjä.
”Tekemällä isompi muutos voidaan pienentää leikkureiden määrää, mistä päästään myös käyttökuluissa merkittäviin säästöihin”, Aaltonen kertoo asiakkaiden yksilöllisten tilanteiden tunnistamisesta.
Asiakkaiden tarpeisiin vastaaminen tarkoittaa Hakolla esimerkiksi demokoneiden lainaamista asiakkaille ja laadukasta teknistä tukea. Sikaa ei siis tarvitse ostaa säkissä eikä asiakasta jätetä yksin senkään jälkeen, kun kauppa on lyöty lukkoon.
Kuitenkin, jos tehtaiden ja toimitusketjujen hinnat nousevat, ei yksilöllisempään ja laadukkaampaan palveluun ehkä riitäkään resursseja.
Elinkaariajattelu
Hakon Aaltonen muistuttaa, että vaikka kertahankintana kone voi tuntua kalliilta, sen kustannukset jakautuvat pitkälle ajalle. Tällöin on huomioitava pitkäaikaiseen käyttöön liittyvät kustannukset, kuten huolto- ja korjauskulut sekä mahdollisista käyttökatkoista johtuvat menetykset. Jos huolto on edullista eikä töitä tarvitse keskeyttää huollon ajaksi käyttöön saatavan lainakoneen vuoksi, voi kokonaiskustannukset jäädä mielikuvaa pienemmiksi.
”Kumppanuussopimukset ja niiden sisällön merkitys kentille ei ole ollut vähäinen.” - Petri Aaltonen, Hako
Koneen oletettu elinikä ja jälleenmyyntiarvo on syytä huomioida päätöksiä tehdessä. Samoin koneen koko eliniän kustannuksissa tulee muistaa varaosien saatavuus ja hinta. Yleisesti voi ajatella, että jos jotain myydään halvalla, on myyjän saatava tulot jostain muualta. Tätä voisi verrata vaikkapa tulostimiin, jotka maksavat jopa vähemmän kuin täysi setti uusia mustekasetteja tai kapselikahvikoneisiin, joita jaetaan jopa ilmaiseksi, koska se sitoo asiakkaan ostamaan kalliita kapseleita. Kun ostaa laadukkaan koneen vaikka vähän kalliimmallakin, se tuo asiakkaalle arvoa pitkään.
Viime vuosina on myös kuultu useista kentistä, jotka ovat tehneet kumppanuussopimuksia konetoimittajien kanssa. Tällöin toimittajalle on tärkeää, että koneet pysyvät kunnossa, kun taas ”kertakaupassa” myyjä hyötyy, jos koneet menevät rikki mahdollisimman pian ja tilalle saadaan myytyä uusi. Tämä on tärkeää myös ympäristön näkökulmasta, kun valmistajat ”joutuvat” tekemään tuotteistaan kertakäyttöisten sijaan kestäviä.
Kumppanuussopimukset voivat myös olla kokonaisuudessa edullisempia kuin koneiden ostaminen yksittäin omaksi.
Kuten Aaltonen asian pukee sanoiksi, ”kumppanuussopimukset ja niiden sisällön merkitys kentille ei ole ollut vähäinen”.
Kumppanuussopimukset ovat myös Hankkijalle tuttu toimintatapa. Hankkija on etsinyt keinoja, joilla toimittaja yhdessä asiakkaan kanssa pystyisi taistelemaan nousevia kuluja vastaan.
”Kun asiakas ei voi hyvin niin ei myöskään toimittaja voi hyvin”, Kahilainen tiivistää.
