Mistä tietää, mitä ensi kaudella tapahtuu?

Teksti ja kuva: Esa Hukkanen


Ei mistään, tulevaisuutta ei voi tietää. Sen sijaan arvailu, päättely ja ennakointi voivat viedä pitkälle. Mutta miten arvaillaan onnistuneesti?


”Mitäköhän omalla kentälläni täällä Pohjolan metsässä tapahtuu lähiaikoina? Ei varmaan mitään, kun ei ole tapahtunut vuosikausiin”, pohdiskelee kuvitteellinen suomalainen kenttämestari klo 5.55 tiistaiaamuna ennen kuin yksikään työntekijä on saapunut paikalle.


Kenttämestarin ajatus saattaa olla totuudenmukainen, tai sitten täysin pielessä. Todennäköisesti jälkimmäinen vaihtoehto, koska jos vain pysähtyy katsomaan taaksepäin, huomaa helposti, mitä kaikkea on tapahtunut: viime vuonna griiniremppaa ja kuivuneita vesiesteitä, toissa vuonna uusia salaojia ja myrskyn kaatamia puita.


Katse eteeeen PÄIN!


Sen sijaan eteenpäin katsominen ei tuota tuloksia yhtä helposti. Hirvi saattaa hypätä valtatiellä auton eteen niin yllättäen, ettei sitä edes ehdi nähdä ennen kuin jo ollaan Medihelissä paikattavana. Miten hirven loikan olisi voinut tietää? Ei mitenkään.


Voimme arvioida, milloin on tavallista todennäköisempää, että tiellä kulkee jotain sinne kuulumatonta.

Jos joku sanoisi ”Lähden nyt ajelemaan, toivottakaa onnea, Kainulaisen mökin jälkeen hirvi hyppää eteeni ja törmään siihen kovalla vauhdilla”, ei häntä päästettäisi auton rattiin, vaan vietäisiin suoraan pakkopaitaan ja tutkimuksiin kulkematta lähtöruudun kautta.


Sen sijaan hän saattaisi sanoa, kuten moni onkin sanonut: ”Lähden ajelemaan, voi mennä vähän pidempään. Hirviä on taas ollut liikkeellä ja Kainulaisenkin mökin lähellä oli eilen illalla useampia. Ajelen hissuksiin, jotta pääsen turvallisesti kotiin.” Emme voi tietää, missä kohdassa ja milloin hirvi heittäytyy ajoradalle, mutta voimme arvioida, milloin on tavallista todennäköisempää, että tiellä kulkee jotain sinne kuulumatonta.


Ei voi tietää


Ja näinhän me ihmiset kyllä toimimme – ainakin välillä. Jos tiedämme vaarasta, osaamme varautua siihen. Aina ei voi kuitenkaan tietää, ja se onkin asian ydin. Tietämiselle ei ole hyvä antaa liikaa painoarvoa, koska itse asiassa, kun tulevaisuudesta puhutaan, emme voi tietää mitään.


Yksityiskohdat ovat vaikeita ennustettavia.

Voimme kuitenkin arvata, päätellä ja ennakoida. Olisimmeko voineet ennakoida, että keväällä 2020 maailmaan iskee viruspandemia, jonka myötä joudutaan sulkemaan lukuisia yrityksiä, kuten liikuntapaikkoja ja ravintoloita? Emme aivan, mutta kuitenkin olisimme.


Yksityiskohdat ovat vaikeita ennustettavia – kuka voittaa lotossa, milloin ja kuinka paljon – mutta hieman kauempaa katsottuna voimme ennustaa täysin oikein: Jos lottoa pelataan tarpeeksi pitkään, joku voittaa aivan varmasti jotain.


Viruspandemiakin on ollut ennustettavissa ja sitä on jopa pidetty todennäköisenä pitkään. Siitä kertoo esimerkiksi useat aihetta käsittelevät TV-sarjat ja elokuvat, kuten Ivalo, Last Man On Earth ja Tartunta. Se on ollut valtioiden todennäköisten katastrofien listalla jopa ykkösenä, eli olemme tienneet, että se on hyvin todennäköistä. Kuitenkaan emme osanneet varautua siihen oikein.


Paitsi ne, jotka osasivat. Koronan myötä olemme nähneet konkursseja ja uusia menestystarinoita. Esimerkiksi osa ravintoloista on kärsinyt asiakaspulasta samalla, kun toiset ovat palkanneet lisää työntekijöitä hoitamaan ruokatoimituksia kotitoimistoille. Näissä ainoa ero on kyky muuttua. Päästää irti ”siitä mitä on aina tehty” ja keskittyä tekemään sitä, mitä nyt tarvitaan.



Minkälaisiin toimenpiteisiin golfkentillä pitää varautua, jos esimerkiksi sopivan maa-aineksen saatavuudessa ilmenee ongelmia?

Mitäs tekemistä tällä kaikella sitten on kentänhoidon kanssa?


Golfkentänhoito ei ole muusta maailmasta erillinen saareke, johon mikään muu ei vaikuttaisi. Se, mitä tapahtuu maailmassa, tapahtuu golfkentänhoidossa.


Uusia kaupunkeja rakennetaan tyhjästä ja rakennusaineisiin tarvitaan niin paljon hiekkaa, että sen käyttöä joudutaan rajoittamaan. Golfkentille ei ehkä riitä sopivaa hiekkaa enää kovin pitkään. Mitäs sitten tehdään? Miten silloin dressataan, mitä bunkkereihin laitetaan tai millä tehdään väylien pohjat?


Se vaatii valmiutta joustaa ja kokeilla uudenlaisia toimintatapoja silläkin uhalla, että tulee tilapäistä takapakkia.

Vastauksia yksittäisiin kysymyksiin voi yrittää keksiä ja joku varmasti keksiikin hyvän tavan. Se ei kuitenkaan ole olennaista.


Oleellista on se, että on valmis muuttumaan. Ymmärtää, että on pakko kehittyä, jotta pysyy kyydissä. Se vaatii valmiutta joustaa ja kokeilla uudenlaisia toimintatapoja silläkin uhalla, että tulee tilapäistä takapakkia.


Jotkut golfkentät ovat esimerkiksi siirtyneet täysin kemikaalittomaan kentänhoitoon, mikä on johtanut tilapäisesti huonompaan kentän kuntoon. Samalla kentänhoitajat ovat kuitenkin oppineet uusia tapoja pitää kasveista huolta ja ajan kanssa kenttä on saatu nostettua takaisin hyvään pelikuntoon ilman kemikaaleja.


Miksi pitäisi edes ottaa riskiä ja esimerkiksi vähentää kemikaalien käyttöä, kun niiden avulla saa niin hyviä tuloksia aikaan? Tästä pääsemmekin siihen paljon puhuttuun arvailuun – tai pikemminkin ennakointiin. Uutisia seuraamalla tiedämme, että ympäristön huomioiminen nousee jatkuvasti tärkeämpään rooliin ja suuriakin toimenpiteitä ympäristön ja maapallon pelastamiseksi joudutaan tekemään. Tämä saattaa tarkoittaa esimerkiksi sitä, että kaikki kemikaalien käyttö urheilukentillä kielletään jossain vaiheessa.


Jos näin käy ja kaikki kemikaalit kielletään, millainen kenttä selviää voittajana? Se, joka on ennakoinut tilanteen ja ehtinyt jo luoda toimivat käytännöt, jotka pitävät kentän kunnossa lain sallimin tavoin, vai se, joka joutuu kertarysäyksellä muuttamaan kaiken toimintansa? Kumpi näistä kuvaa paremmin kenttää, jolla sinä työskentelet?


Parhaimmillaan siirtymä vanhasta tavasta uuteen – oli kyseessä mikä tahansa asia – voidaan tehdä pienin askelin ja rauhassa niin, ettei mitään ”huonompaa välivaihetta” edes pääse syntymään.


Megatrendit helpottavat arvailua


Älä huoli, et ole yksin. Moni on pohtinut tulevaisuuden kulkua puolestasi. Sinun tarvitsee vain tunnistaa heidän pohdinnoistaan, mikä on oman kenttäsi ja toimintasi kannalta olennaista. Tulevaisuuden ennakointiin on keskittynyt lukuisia yrityksiä, kuten vaikkapa kotimainen Sitra.


Sitra julkaisi kattavan megatrendiraportin tammikuussa 2020 – juuri ennen koronapandemian räjähdysmäistä leviämistä. Korona ei kuitenkaan ole tehnyt merkittäviä muutoksia megatrendeihin, vaikka saattaakin kiihdyttää niistä osaa.


Siis hetkinen, mikä megatrendi? Megatrendi on laaja, maailmanlaajuinen kehityskulku, jolla oletetaan olevan suuria vaikutuksia yhteiskuntaan. Sitran raportissa megatrendeiksi on listattu ekologinen jälleenrakennus, väestön ikääntyminen, verkostomainen toiminta, kaikkeen liittyvä teknologia ja uudistuva talousjärjestelmä. Tarkastelemme näitä seuraavaksi tarkemmin ja pohdimme, miten ne voivat vaikuttaa golfkentänhoitoon.


1. Ekologisella jälleenrakennuksella on kiire


Ilmastonmuutos, resurssien ylikulutus ja kasvavat jätemäärät aiheuttavat ongelmia ympäri maailman. Golfkentällä tämä voi näkyä niin, että tarvittavia resursseja, kuten rakennus- tai hoitoaineita, ei ole saatavilla.


Miten voit muuttaa toimintaasi niin, että se mahdollistaa toimimisen tilanteessa, jossa tarvitsemiasi resursseja, kuten hiekkaa, polttoainetta tai kasvinsuojeluaineita ei ole saatavilla? Mitkä ovat toimintasi kannalta kaikkein välttämättömimpiä resursseja, ja miten varmistat toiminnan ilman niitä? Entä jos jätteenhoitomaksut nousevat niin suuriksi, että ulkoistettuun jätehuoltoon ei enää ole varaa? Miten voit joko vähentää jätteen määrää tai käyttää jätteen hyödyksi kentällä?


2. Väestö ikääntyy ja monimuotoistuu


Ihmiset elävät aiempaa vanhemmiksi ja uusia lapsia syntyy aiempaa vähemmän. Nuorta työvoimaa tarvitaan ulkomailta ja maahanmuutto lisääntyy maailmanlaajuisesti. Väestö keskittyy pienemmille alueille tai ehkä etätyö hajauttaa ihmisten asumista laajemmalle. Mitä positiivista tai negatiivista näistä voi seurata?


Miten tämä kaikki vaikuttaa golfkenttään? Ehkä nuoria kesätyöntekijöitä on vaikeampi saada, jolloin pitää keksiä muita ratkaisuja, kuten automaattisia laitteita tai työllistää ja kouluttaa kentänhoitajiksi vaikeasti työllistyviä tai pitkäaikaistyöttömiä. Ehkä väestön ikääntyessä aloittavien seniorigolfarien määrä kasvaa ja pelinopeudet hidastuvat. Ehkä kentän kulutus on kovempaa suuremman pelaajamäärän ja osaamattomamman omien jälkien korjaamisen myötä.


3. Verkostomainen valta voimistuu


Sosiaalisessa mediassa on helppo synnyttää liikkeitä mitä tahansa asioita vastaan tai niiden puolesta. Demokratiaa pidetään liian hitaana reagoimaan ajankohtaisiin haasteisiin, jolloin ihmiset saattavat kääntyä epävirallisempien ajatusjohtajien puoleen. Vaikka tämä megatrendi ei äkkiä näyttäisi liittyvän golfkentänhoitoon, voi sekin aiheuttaa yllätyksiä.


Mitä, jos esimerkiksi joku ajatusjohtaja tai mielipidevaikuttaja päättääkin ottaa golfkentät silmätikukseen ja kannustaa seuraajiaan tekemään jopa yöllisiä iskuja viheriöille? Miten tätä voisi ennaltaehkäistä? Entä miten mielipidevaikuttajien vallasta voisi yrittää hyötyä?


4. Teknologia sulautuu kaikkeen


Nopeasti kehittyvä teknologia tulee koko ajan enemmän osaksi ihmisten arkea ja vaikuttaa rakenteisiin, toimintatapoihin ja totuttuihin käytäntöihin. Algoritmit ohjaavat näkemäämme sisältöä netissä ja suosittelee meille, mitä meidän kannattaisi seuraavaksi ostaa, opiskella tai tehdä.


Teknologia kasvaa myös osaksi kentänhoitoa, mikä näkyy esimerkiksi automaattisissa kasteluohjelmissa, robottiruohonleikkureissa ja kasvitaudit tunnistavassa kamerateknologiassa. Miten huoltohallisi taipuu siihen, että kohta siellä ei olekaan kymmentä auton kokoista leikkuria, vaan sata pölynimurin kokoista? Miten vanhat, hyvät työntekijäsi voivat kehittää osaamistaan niin, että heidät voi pitää palkkalistoilla, kun vanhoja toimenkuvia ei ole, mutta uudenlaista osaamista tarvitaan?


5. Talousjärjestelmä etsii suuntaansa


Ekologinen kestävyyskriisi ja eriarvoisuuden kasvu luovat jännitteitä nykyisille talousjärjestelmille. Jos kaikkea ei voi saada, mikä on tärkein tavoite: talouskasvu, ihmisten hyvinvointi, vai ympäristö? Kun köyhät köyhtyvät ja rikkaat rikastuvat, mitä tapahtuu golfkentillä?


Tuleeko lisää golfareita? Muuttuuko työvoima halvemmaksi vai kalliimmaksi? Siirtyvätkö golfkentät yksityisten operoijien tai yksittäisten rikkaiden ihmisten omistukseen? Eriytetäänkö golfkentänhoitotoiminnot erilliseksi yksiköksi tai ulkoistetaanko kaikki työ? Miten nämä vaikuttavat omaan työhösi golfkentällä ja miten voit vaikuttaa siihen, että mikä tahansa muutos olisi mahdollisimman sulava ja kivuton?


Entä sitten?


Tästä hetkestä katsottuna tulevaisuus ei ole vain yksi ja ainoa kehityskulun lopputulos, vaan mahdollisuuksia on käytännössä rajaton määrä: Mitä vain voi tapahtua. Ennakoidessasi tulevaisuutta, tee siis useita ennusteita. Tällaisia voivat olla vaikkapa, että ilmastonmuutos aiheuttaa jatkossa aiempaa enemmän kuivuutta, ja että ilmastonmuutos aiheuttaa jatkossa aiempaa enemmän sateita ja tulvia. Jos pidät molempia riittävän mahdollisina tapahtumina, tee toimintasuunnitelma molempiin tilanteisiin. Oleellista on pysähtyä miettimään ja olla valmis muuttumaan.